Nautin tällähetkellä täysin siemauksin tästä leppeästä kesätuulesta, joka on tullut viihdyttämään meitä tänne Keskipohjanmaalle.. En voi muuta sanoa kuin, että ihanan piristävää näin heinäkuussa, kun normaalisti joutuisi kärsimään jostain helteestä, saankin nyt nauttia tästä ihanasta 13 asteen lämpötilasta ja tuulosesta, joka vie peltikatot ja autot mennessään..
Ymmärrän kyllä niitäkin, jotka kaipaavat hellettä vaikka itse pidänkin toppatakkiin sonnustautumisesta heinäkuussa. Toivottavasti koko loppukesänä ei tarvitse enää kaivaa bikineitä ja muita tympeitä kesähepeneitä esille, sillä rakastan niin suunnattomasti tuota tuulta, joka sekoittaa TV-signaalit siten, että TV:stä on turha koittaa katsoa mitään ja, joka aiheuttaa myös netin pätkimistä, mutta kuka nyt kesällä haluaisikaan olla koneella ja katsoa TV:tä? Paitsi ne jotka valittavat tästä ihanasta viileydestä ja nautinnollisesta ja piristävästä tuulesta.
Toivon myös, että kaikki ne jotka tämän lukivat saavat armottoman närästyskohtauksen, sillä minua ainakin vituttaa ihan saatanasti tällä hetkellä:)
Ystävälläsin terveisin
Airut
keskiviikko 17. heinäkuuta 2013
maanantai 8. heinäkuuta 2013
Treffit?!
Joo tää on ihan mua, ensin oon kuukauden kirjoittamatta mitään ja nyt on huikean kymmenen tunnin päästä edellisestä postauksesta pakko päästä taas avautumaan!
Katsoin juuri romanttisen-komedian, jonka tarkoituksena ei kaiketi ole yleisesti herättää ajatuksia vaan viihdyttää. No minulle heräsi eräs kysymys. -Mitkä ovat ne paljon puhutut 'treffit'?
Ihan totta monestikko SINUA on pyydetty treffeille, Suomessa? Tapahtuuko täällä edes sellaista? Jos tapahtuu, tapahtuuko sitä muuallakin kuin isoissa kaupungeissa, jos niissäkään. Kaikissa ulkomaalaisissa elokuvissa höpötetään aina treffeistä, Cosmopolitanissa ei muusta puhuttakkaan kuin treffeistä ja treffi-pukeutumisesta tai treffi-meikistä, oikeastaan tämä suomalaisten naisten päänsekoittaminen ja turhien toiveiden herättely aloitetaan jo ala-asteikäisistä tytöistä, ihan totta! Tyttöjen lehdissä kuten Systerissä ja W.H.I.T.C:ssä on sivut täynnä testejä joissa höpötetään treffeistä, jotka täällä karussa suomessa ovat täyttä utopiaa! Suomessa tunnetumpi käsite on 'kännissä pussailu'.
Toisaalta, olisiko meistä suomalaisista sellaiseen? Oikeasti sana treffit kuulostaakin iha saatanan typerältä!
Kiitos ja anteeks:)
kesä, eikä mitään tekemistä!
"Kamalaa! Kesä on ihan pian ohi ja niin monia asioita on jääny tekemättä!", tuttu tunne? Kenelle ei olisi.
Kesällä kuuluis rentoutua ja unohtaa kiireet, mutta monesti huomaa silti, että on aikatauluttamassa koko kesää. Tietysti kesätyöt aikatauluttaa ihan kiitettävästi (ne joiden kesätyöt on säännöllisiä), mutta on kamalaa, kun huomaa aikatauluttavansa myös vapaapäivät, tyyliin: "sillon ja sillon mennään Powerparkkiin, tuolloin lähdetään sitten Helsinkiin shoppailemaan, tuolloin taas pitäis keritä käymään mökillä, kai on vielä aikaa lähteä sukuloimaan tuonne Jumalan selän taakse?" ahdistavaa...
Onko nykyään todellakin niin, ettei ihmiset osaa lähteä minnekkään suunnittelematta ensin aikataulua minuutin tarkkaan? Mistä se tapa on lähtöisin? Ovatko kaikki yhtä epäluuloisia reissun onnistumisesta kuin minä? Onko muillakin joka reissulla mukana laastarit ja toppatakki? Tiedän, että jos jaksaisin kantaa niin kuljettaisin myös auton varamoottoriakin mukana (mahdollisesti pitäisi olla mukana myös joku, joka osaa sen asentaa)! Eikö nykyisin enää uskalleta ottaa sitä riskiä, että reissu venyy viikkoon, eikä ole edes hammasharjaa tai vaihtovaatteita mukana?
Olen itse yrittänyt ottaa tämän kesän ilman mitään paineita ja tehdä kaikkea ilman mitään aikatauluja, toki on minullakin ollut töitä, jotka aiheuttavat aikataulutuksia ja hieman stressiä, mutta se nyt vain kuuluu opiskelijan kesään ja tiedän päässeeni melko helpolla. Toisaalta pelkällä tuuliajolla olisi loppuviimeksi aika rasittavaa mennä, eikä kenelläkään normaalilla ihmisellä ole edes sellaiseen varaa.
Luettuani läpi tämän postauksen en voi muuta sanoa kuin, että olipas melko sekava teksti, koittakaa kestää, sillä kirjoitin tämän vain välttääkseni sen tosiasian, että minun täytyy mennä pesemään mattoja....
Kesällä kuuluis rentoutua ja unohtaa kiireet, mutta monesti huomaa silti, että on aikatauluttamassa koko kesää. Tietysti kesätyöt aikatauluttaa ihan kiitettävästi (ne joiden kesätyöt on säännöllisiä), mutta on kamalaa, kun huomaa aikatauluttavansa myös vapaapäivät, tyyliin: "sillon ja sillon mennään Powerparkkiin, tuolloin lähdetään sitten Helsinkiin shoppailemaan, tuolloin taas pitäis keritä käymään mökillä, kai on vielä aikaa lähteä sukuloimaan tuonne Jumalan selän taakse?" ahdistavaa...
Onko nykyään todellakin niin, ettei ihmiset osaa lähteä minnekkään suunnittelematta ensin aikataulua minuutin tarkkaan? Mistä se tapa on lähtöisin? Ovatko kaikki yhtä epäluuloisia reissun onnistumisesta kuin minä? Onko muillakin joka reissulla mukana laastarit ja toppatakki? Tiedän, että jos jaksaisin kantaa niin kuljettaisin myös auton varamoottoriakin mukana (mahdollisesti pitäisi olla mukana myös joku, joka osaa sen asentaa)! Eikö nykyisin enää uskalleta ottaa sitä riskiä, että reissu venyy viikkoon, eikä ole edes hammasharjaa tai vaihtovaatteita mukana?
Olen itse yrittänyt ottaa tämän kesän ilman mitään paineita ja tehdä kaikkea ilman mitään aikatauluja, toki on minullakin ollut töitä, jotka aiheuttavat aikataulutuksia ja hieman stressiä, mutta se nyt vain kuuluu opiskelijan kesään ja tiedän päässeeni melko helpolla. Toisaalta pelkällä tuuliajolla olisi loppuviimeksi aika rasittavaa mennä, eikä kenelläkään normaalilla ihmisellä ole edes sellaiseen varaa.
Luettuani läpi tämän postauksen en voi muuta sanoa kuin, että olipas melko sekava teksti, koittakaa kestää, sillä kirjoitin tämän vain välttääkseni sen tosiasian, että minun täytyy mennä pesemään mattoja....
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)